LGN 01/06/12 Ko famɗi fof, fulɓe 30 mbaasii pittaali mum’en e hare hakkunde aynaaɓe fulɓe e remooɓe Dogon en to keerol hakkunde Burkina Faso e Mali.

E haala goforneer (gouverneur) Bukari Kalil Bara, hare ndee waɗi ko wuro ina wiyee Sari e nder leydi Mali fotde kilooji 15 hakkunde mum e keerol Burkina. Hare nde noon waɗii maayɓe 30 , kamɓe fof fulɓe; ina heen galleeji kuurɗi tawaaɗi e koɗki mum’en e nder ladde. Won heen nduppaa ko ina nguura, ɗacciraa noon e ladde yoolombere. Duppi ɗum’en ko remooɓe Dogon en.

LGN 21/05 E ɗee balɗe duwañeeɓe leydi Senegaal ko ko njagganoo to leydi Gine. Ko alla e noddaangu hooreejo leydi Senegaal hono Makki Sal faade e Alfaa Konnde mo Gine nde ɓe ngoppaa ; sabu ɓe tuumaa ko abbaade joom en njeyguuli haa e nder Gine, tawi kadi eɓe njogitii kaɓirɗe.

Kooniqkooɓe toppitiiɓe ndeenka ngalu hakkunde keeri, hono duwaañ en ko ko ndañnoo caɗeele ɗee balɗe hakkunde keerol hakkunde Senegaal e Gine.  Soldateeɓe Seneggal tuumaa ko naatde e nder leydi Gine ngam abbaade joom welo jogiiɗo njeygu forot ; kadi eɓe njogitii fetelaaji.

LGN 11/11 Goomu kalfinaaɗo suɓngooji to leydi Gammbi haalii haŋkadi hol toɗɗaaɓe jogorɓe fooɗondirde lefol laamu e subngooji paaɗi e leydi Gammbi. Hooreejo leydi ndi, Yahyaa Jamme dañii ɗiɗo ɓe o leeltondiri e lefol laamu ngol.

Anndaama haŋkadi, goomu kalfinaaɗo njuɓɓudi suɓngooji e leydi Gammbi gaynii toɗɗaade mbiruuji jogorɗi sippirde ngam laamaade 2012. Ɓeen ngoni Useynu Daroyee mo lannda UDP  e Hamaat Bah. Suɓngooji ɗii mbaɗata ko ñande 24 nowaambaru 2011 ; Jammee noon gonɗo ɗoo gila heɓti laamu e hitaande 1994  e juuɗe Jawaraa, wiyi ko kañum nawata raay, « kadi kala dilluɗo » maayi. Ɗum ko caggal nde o wiynoo kadi o wontaa dikkaade lefol laamu ngol.

LGN 03/11 Fedde Tabital Pulaaku Winndere waɗii batu kuuɓtidinngu to Bamako e nder lewru maayndu ndu ngam yuurnitaade golle fedde nde e ngonka fulɓe e nder winndere nde. Ina jeyaa e joljole jeewtaaɗe ɗe safrude ñawu kablol mawngu ngu fulfulde hannde won'di e nder aduna, so rafi rajo e tele.

E gardagol Hooreejo Alfaa Aamadu Jallo (natal ngal), TPI (Tabital Pulaaku International) teeŋtinii yiɗde mum tabitin'de ngoon rajo e tele wonnoongo e haaleede wolla eɓɓeede ɗii duuɓi fof. E nder heen, sabu mum naamnaade kopporeeje (kaalis) keewɗo, e yantude e peeje cakkaaɗe ngam ɓulnaade miijooji e jawdi, Hooreejo Tabital Pulaaku, hono Alfaa Aamadu Jallo hokkii fedde nde 220.000 dolaar (ko ina tolnoo e 105 miliyoŋ CFA) ngam fuɗɗoraade.

LGN 21/10 Balɗe joyI tan pawii e maanditaare noogasiire warngo Tomaas Saŋkaraa, gooto e jammbareeɓe Afrik heddinooɓe saŋkiima e nder fitina. Oon woni Muhamaar Kadafii, laaminooɗo leydi Libii gila 1969. E ballondiral e yogo e jaayndeeji farayseeji, Lewlewal maa eto siimtan'de on ooɗoo ñalawma fitina warngo Kadafii.

Ko adii kala o anndinde yimɓe kono Muhamaar Kadafii waraama ñande alkamiisa 20 lewru oktoobar 2011 e nder wuro makko lasli, Siirte. Ɗum caggal nde dental konuyaŋkooɓe Otan boomi mo e dow ballal goomu keso CNT haɓotooɓe mo. Ndeen o waraama, gooski kii nawaa ko to jumaa Misrataa.

Ndutto-ɗen e oo ñalawma juutɗo e mbayniigu Kadafii.

12h30 (naange e hoore), waktu mo Tripolii...

LGN 10/10 E binndol jaaynde Boolumbal, fiyaaku Jannginoowo to duɗal Butilimit biyeteeɗo Usmaan Abu Bakar jahroowo e duuɓi 44 anndaaka ɗee balɗe fof. Usmaan, alaa ko anndanaa gila alkemes 29 Septembre haa jooni. Caggal nde koreeji njooɗii ko juuti njiyaani mo, yiilayru mawndu waɗaama e nder Nuwaasoot to o wonnoo haa arti e nokkuuji polis nde tawnoo nannge in a keewi toon jooni. Majjere nde in a jokki haa e talaata 4 Octobre nde koreyol makko Ceerno Yahya Jah yahdi e koreeji to niaawirde Nuwaasoot ngam ƴeewde so tawii maa mi nan wolla njiy ko fayti e makko. Ko e nder heen polisiyee gooto habri koreeji Usmaan won'de o yiyiino mo to commiseriyaa Mechru 3; etee o nanngiraa ko o nangitoo video seppo oon alkemes.