LGN 01/06/12 Banndiraaɓe tedduɓe en nduttitiima he binndanɗe men; koodiyankaagal, caggal dumunna juutɗo, mbo pooftino-ɗen. Kabaaru men hannde noon; ko jol-jole jogorɗe waɗde he asamaan he, ɗo e balɗe garooje; banndiraaɓe am tedduɓe, mbaɗtee hakkilaaji mon no feewi, ñande jeegom (06) lewru  korse (juin), tagofeere jaayre ina jogori wirtaade  mbuuɗu naange ngu.

So ndeen yontii, so yimɓe ndaarii naange nge maa njiy he ndeer mbuuɗu magge ko wayi fattere ɓaleere nih he mbuuɗu naange, ɓe ndonka faamde ko ɗum woni.

LGN 21/05 Hikka ko heewaani yiyeede maa yiye e ko faati e kawgel Bakkaaloriyaa. Bak heewno waɗeede ko e lewru Suliyee faade Uut kono hikka wonnoo jooɗaama ko juuti janngaaka, laamu nguu felliitii riiwtude ɗum haa Uut e oktoobar.

Direkteer kawgel Bak hono Baabu Jaham, caggal nde huccondiri e jaayndiyankooɓe hollitii jaargorgal kalfinaangal jannde ummanii ko awde feeje no kawgel ngel waɗiraa no ɓuri moƴƴirde. E ko o wiyi, hikka alla e sago jaqde ndee waylee haa teenti e kawgoñ koñ, sabu wonii jooni lebbi joyi hay gooto janngaani.

LGN 15/10 Kayhayɗi waɗii dille e finnde ko wonaa filñito. E oo alkamiisa 13 octobre, ko duɗal ceerno Aamadu Neene Bah  waɗi tapsiiru  mo hono mum weeɓaani yiyeede walla naneede e nder fuuta; ñalawma gooto, 88 almuudo waɗii tapsiiru mum, heen 83 ndoondiima alluwe e defte mumen (kortinii jaŋde). Gila subbundu subaka e tolno waktuuji 8 haa jamma, ko buuwi buuwi almuɗɓe arɓe sellinde mbaawka mumen jaŋde, ɓee to baŋnge sariya, ɓee to baŋnge taro e kuñagol deftere nde wolla nih firu mayre walla nahwu.

Ɗum wayi e almudɓe ɓe ko hono no dañde talkuru woortorde jaŋde mum nih. E nder ɓeen almuɗɓe 83 roondiiɓe defte hannde oo, heen 3 nduusaa ko haa gure mum en ngam teeŋtinde teddungal ngal.

LGN 22/08 Hol mo wiynoo mawɓe panii jaŋde? Oon maa a taw o ɓamdaani e Meer Tammbaakunda yahroowo e duuɓi 58, naatɗo jaŋde jooni. Bah Wuuri dañii e nde lewru juin seedamfaagu mum ngadanu jaŋde leslesere hono CFEE.

Wuuri Bah, meer wuro Tammbaakunnda hollii cuusal e pellital; so naatde jaŋde araniire tawa in a yahra e duuɓi 58. Caggal miijtagol keewngol, meer wuro fellitii jaŋngude e dursitaade ngam kanuym ne dañde sedamfaangu makko. E nder jaŋngooɓe arnooɓe ɓetde gandal mumen ngam dañde seedanfaagu CFEE, won heen gooto mo wayiini no almudɓe keewnoo wayde. Wuuri Bah, ko adii fof weeɓaano yiyeede in a dursitoo e nder duɗe, kono wonaa ɗuum woni seereende makko. Wuuri yahrata ko duuɓ 58; o mo jogii sukaaɓe makko jaŋngooɓe e duɗe jaaɓi haadtirdi etee ko kaŋko woni meer wuro ngo.

LGN 04/08 E tuugnaade e darnde e golle makko ngam ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije haa teenŋti e ngal Pulaar, Kaaliidu Jallo, jaagorɗo jaŋde e ɗemɗe ngenndiije teddinirii Ceerno Aliw Bah ñalɗi hikka ɗi.

Senegaal ina anndiranoo mawin'de ñalɗi ɗemɗe ngenndiije no keewi kono ɗuum dartinooma haa ko Kaaliidu Jallo jooɗii e jappeere jaagorgal kalfinaaɗo jaŋde. Kaaliidu artiranii ɗemɗe ɗee nguurndam mumen. E nder heen, hitaande fof jaagorgal jaŋde in a yuɓɓina ñalɗi ngam mawnin'de e hokkude ɗemɗe ngenndiije fotde mum'en. Ko hikkanoon woni daawal 36ɓiiwal.

LGN 15/06 Banndiraaɓe tedduɓe, on calminaama. sikke alaa ndeen e jamanuuji jawtuɗi, so naange nanngaama walla lewru nanngaama , yimɓe na kulatnoo heen kulol ɓurtungol.

Kono hannde joomiraaɗo rokki aadee ganndal e kaɓirɗe haa waawi faamde ɗee geɗe no ngardata.

He balɗe jawtuɗe ɗe naange nannanooma to bannge rewo leydi ndi wuddu leydi erwo, to ɓe mbiyata (zone arctique) hedde rewo kanadaa (nord du canada) ɗum yiyaama to Islande e groenland, e huunde seeɗa to leydi japon.